Taas pitkä tauko

Kylläpäs on taas aikaa hurahatanut kun olen viimeksi kirjoitellut. Ei tule kuin pikaisesti piipahdeltua koneella, niin ei ole viitsinyt alkaa päivittelemään. Pitäs alkaa enemmän tekeen pikapäivityksiä ja laitteleen kuvia, kun niitä kuitenkin räpsin jatkuvasti.
No mutta kirjoitellaas kuluneesta kuukaudesta vähän.
Nikellä oli ja meni kesälomakin, alkoi juhannusviikolla. Juhannusta juhlittiin täällä Nikkalassa kaveriperheen luona, ja siellä pojat grillailivat ja nautiskelivat janojuomia. Me tytöt vaan juostiin kaupassa moneen kertaan, kun ei muisti meinannut pelata ja sitten poristiin ja touhuttiin lasten kanssa. Kymmeneltä oltiin jo kotona. On vähän erilaisia juhannuksia nyt lepsiperheenä, ei ihan viitti veneilemään lähteä saareen näin pienen kanssa. Mutta ilmatkin olivat kyllä niin surkeat ettei mieli kyllä tehnytkään mökkeilemään.

Niken lomaillessa myös appiukko asusteli meillä asuntovaunussa 2 viikkoa ja pojat rakensivat meidän takaterasista lasiterassin, jossa voi sitten vesisateellakin istuskella ja myöhempään syksyllä kun ulkona on jo vilpoisaa. Siitä tuli kyllä tosi kiva pikku "myshörna" jossa on mukava fiikata ja nautiskella olostaan...sitten joskus kun taas ehtii =) Puolet terassista on vielä avoinna joten ulkoilmastakin voi nautiskella ja vaikka ottaa siellä aurinkoa, jos nyt tuo aurinko tänä kesänä edes paistaa...

Tarkoituksenani oli heinäkuun alussa taas aloittaa kauan kaipaamani kilpaileminenkin, elikkä agilitykisat, mutta niinpäs sekin sitten siirtyi kun kummatkin koirat tulivat juoksuun yhtä aikaa. Ninja saa hieman vielä odottaa kilpailudebyyttiään...No mutta ehdinpäs itekin vielä treenailla lisää niiden kanssa ja vähän parannella omaakin kuntoa.

Jenna on kasvaa hurahtanut kovasti ja tänään mennään ottaan viralliset mitat neuvolaan ja siellä on myös sitten eka lääkärintarkistus Synderbyyn lääkärintarkastuksien jälkeen. Neiti on kova höpöttelemään ja jokeltelee jovasti varsinkin aamulla papattaa kuin papupata, sekä myös iltapäivällä suu käy kovasti. Naurahduksiakin tulee tiheään tahtiin, ei taida piikuli pystyä ihan pokkana katsomaankaan meikäläisen kohellusta :) Mutta vauvan nauru taitaa olla maailman ihanin ääni!! Jos jokin on aitoa iloa, niin se on sitä.
Rutiinitkin ovat alkaneet muodostua elämään yhä selvemmin. Neiti nukkuu kolmet 1-2 tunnin päikkärit päivällä ja sitten yöunet on noin 10 tunnin luokkaa, tosin tietysti yöllä popsii 2 kertaa. Mutta syöttäessä yöllä silmät eivät juuri edes käy auki, kitissään vaan vähän että mamma herää ja sit taas simmut tiukasti kiinni. Itsekin on ollut tosi virkku, kun yöt sujuu hyvin ja päiviin on tullut selkeät kuviot. Itkeminenkin on jo aika minimaalista, tosin isille aika pitää itkeskellä kun äiti on koirien kanssa treenailemassa. Taitaa olla hieman eroahdistusta, mutta eiköhän se ala kohta menemään ohitse. Nyt tunnen että se kaikkien kertoma ihana vauva-aika on todella vauhdissa. Masuvaivathan kovasti häiritsivät neitiä n.2 ensimmäistä kuukautta, mutta nyt on suolen toiminta kunnossa ja rupsutkin tulevat suurimmin osin ulos ihan kivutta :) Itsellänikin on maito riittänyt hyvin ja korvikkeita ei ole tarvinnut lämmitellä. Se oli suuri turhautumisen aihe, kun maitoa ei välissä meinannut tulla millään ja piiku oli niin pieni että nopsasti piti saada paino nousemaan. Stressin takia kai se maito sitten meinasi olla tulemattakin. Kaikille tuleville äideillä kyllä neuvonkin että ekat viikot vaan keskitytte lepäilemään, syömään hyvin ja juomaan paljon nestettä ja imettämään tiheästi. Itellä to lepääminen oli tosi vähäistä, koska en osannut nukkua silloin kun piikuli nukkui vaan touhuilin jotain täällä kotosalla. Tosin unituokiot olivat niin pieniä alussa että tunsin ettei hyödytä levätä koska kohta neiti kuitenkin heräilee. Tähän mennessä olen varmaan nukahtanut päivällä 2 kertaa koko aikana, kun ei osaa päivällä nukkua niin ei osaa..vaikka kuinka olis kuoleman väsynyt niin ei päivällä millään malta nukkua. Liekö jotain peruja kotoapäin..maatilallahan ei pahemmin päivillä aleta makaamaan ilman sanomisia. Taitaa oll se jäänyt jotenkin päähän, ettei sitten osaa päivllä rentoutua lepäileen. Mutta hyvin sitä silti on jaksanut, ehkä vaan mielenterveyden kannalt on hyvä nukkua päivällä jos vaan voi. Kroppa kyllä jaksaa mutta voi olla et pää ei sitten aina niin hyvin pelaakaan...
No mutta se siitä.

Itellä on kamala asuntovaunu kuume!!! Meillähän on siis jo olemassa pieni fjällvagnen asuntovaunu, mutta nyt pitäisi saada isompi ja hieman uudempi. Tarvii lisää tilaa temmeltää kun on nyt tämä neitikin mukana vaunumatkoilla. Ja toivon että pääsen paljon käymään kisamatkoilla (vinkki puolisolleni ;) niin sitten on kiva jos on mukava oma mökki mukana jossa voi asutella. Pitää myydä pois tuo meidän vaunu ja toivottavasti löytyy uusi kiva vaunu jostain. Mitään kallista luksusvaunuahan tässä ei ole varaa laittaa, mutta ihan siistejä vaunuja löytyy kyllä muutamalla kymmenellä tuhannellakin. Et tääl selaillaan blockettia silmä kovana..

Sitten mainospala vielä loppuun!! Rakas ystäväni Veera ja Jennan tuleva kummitäti (olemme tunteneet koko ikämme ja olleet ystäviä varmaan ainakin 17 vuotta) on avannut unelmiensa putiikin, Siustus Country Heart, Kemintiellä Tornion Putaalla 10 heinäkuuta. Täältä voitte tutustua putiikkiin blogissa http://sisusustuscountryheart.blogspot.com/. Isot halit sulle Veera & onnea ja menestystä ihanalle putiikille!! On upeaa että olet niin rohkea että toteutat unelmasi! Inspiroit meitä muitakin, että kun jotain haluaa tarpeeksi ja uskoo unelmiinsa niin kyllä se järjestyy!!

Laittelen tänne kuvia pikapikaa tulemaan kunhan saan ne ladattua kännykältä koneelle, muutama videokin minulla on jos osaisin laitella niitä tänne blogiin (jos se edes onnistuu). Nyt lupaan ryhdistäytyä päivittelemään aina kun pikku hetki ihanuuden hoidosta liikenee!

Kivaa kesänjatkoa vielä toivottelen, jospa se kesäkin tänne vielä joskus tiensä löytäisi...